Miksi liikunta ja hyvinvointi on erityisen tärkeää kotikaranteenissa?

aaniklinikka
3.5.2020
Liikunta

Liikunnan harrastaminen tukee yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointi rakentuu kuitenkin kolmesta eri ulottuvuudesta. Niitä ovat terveyden lisäksi materiaalinen hyvinvointi ja yksilöllisesti koettu hyvinvointi. Koettua hyvinvointia voidaan mitata sen perusteella, miten hyväksi ihminen kokee oman elämänlaatunsa. Elämänlaatuun vaikuttavat muun muassa terveys, ihmissuhteet, mielekäs tekeminen ja omanarvontunto. 

Kannattaa etsiä netistä muutakin kuin vain suoratoistopalveluja – esimerkiksi treenejä karanteenielämään. Kehonpainoharjoituksia, venyttelyjä ja esimerkiksi joogaa voi tehdä kotonakin. Liikunnan harrastamiseen ei tarvita kuntosalilaitteita, hienoja välineitä ja vaatteita tai valaistua kuntorataa, vaan parin neliön lattiapinta-ala riittää. Netissä on lukuisia treeni-, jumppa- ja esimerkiksi tanssivideoita aivan ilmaiseksikin, joten liikunnan voi aloittaa vaikka saman tien! Liikunta tarjoaa mielekästä tekemistä, ja kohentunut kunto lisää omanarvontuntoa. Ihmissuhteisiin etäohjattu kotiliikunta tuskin auttaa, mutta ihmissuhteitakin voi luoda tai ylläpitää netin avulla. Sosiaalinen media on tärkeä verkostoitumis- ja yhteydenpitoväline – varsinkin koronakriisin aikana, kun kaikenlaisia ihmiskontakteja pitäisi välttää. Ilman nettiä kotikaranteeni voisi käydä todella tylsäksi ja vaikeaksi, ja jokainen paikoillaan vietetty päivä heikentäisi kuntoa.

Jo kahden viikon paikoillaan olo kostautuu

Kuntosalin, uimahallin ja joogastudion sulkeutuminen tarkoittaa monille liikuntaharrastuksen tauolle menemistä. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä lihaskunto heikkenee todella nopeasti, ja liikuntaharrastuksen pariin palaaminen käy aina vain vaikeammaksi. Mitä pidempi tauko, sitä haitallisempia ja pitkäkestoisempia liikunnan puutteen vaikutukset ovat. Jo pari viikkoa löhöillen vaikuttaa kuntoon monin eri tavoin.

Jos viettää puolet kesälomasta ilman liikuntaa, voi lihoa jopa viisi kiloa. Sama juttu kotikaranteenin kanssa – viisi lisäkiloa tulee todella helposti. Keskon mukaan Suomi on innostunut leipomaan, ja korona-aika on tyhjentänyt kaupat kuivahiivasta. Kuivahiivaa on voitu käyttää myös siman valmistamiseen. Siman lipittäminen ja munkkien, pullien sekä muiden leivonnaisten mussuttaminen ei tee hyvää – varsinkin, jos liikunta on tauolla. Lihasten insuliiniherkkyys heikkenee jo parissa päivässä, joten löhöily lisää erityisesti haitallisen vatsarasvan kertymistä. Vatsarasvan määrän lisääntyminen kohottaa veren rasva-arvoja, ja se puolestaan lisää veritulppariskiä.

Pari viikkoa kotikaranteenissa ilman treenejä nopeuttaa sykettä, ja siten sydämen sekä verisuonien kuormitus kasvaa. Hapenottokyky alenee 5–10 % fyysisen kunnon heiketessä päivä päivältä. Lihasmassaa saattaa kadota miltei 1,5 kiloa, minkä lisäksi kunnon heikkeneminen näkyy voimien vähenemisenä ja elimistön perusaineenvaihdunnan hidastumisena.

Oletko ihmetellyt ihmisiä, jotka palaavat lomalta väsyneempinä ja stressaantuneimpina kuin lomalle lähtiessään? Ehkä olet huomannut itsesi todella uupuneeksi lomalta palattuasi? Kyse saattaa olla siitä, että kesälomalla ei ole tullut harrastettua säännöllistä liikuntaa. Liika löhöily lisää stressihormonien eritystä ja heikentää unen laatua, jolloin pitkätkään yöunet eivät palauta ja virkistä. Mitä enemmän lepäät, sitä väsyneemmäksi voit tulla – niin se vain on.

Aivot kaipaavat rutiineja – myös kotikaranteenin aikana

Aivot rakastavat haasteita, joten kaikkia asioita ei kannata tehdä aina samalla tavalla. Uusien reseptien kokeileminen, uuden lenkkipolun valitseminen ja esimerkiksi ristikoiden täyttäminen tai uuden kielen opiskeleminen ovat aivoille tervetullutta vaihtelua.

Nukkuva mies

Sen sijaan uni- ja ateriarytmistä kannattaa pitää kiinni – silloinkin, kun korona on eristänyt sinut neljän seinän sisälle. Sängyn petaaminen ja pukeutuminen aamuisin kertovat aivoille, että elämä jatkuu, ja että päivät rakentuvat erilaisista levolle, liikunnalle, hygieniasta huolehtimiselle ja esimerkiksi uuden oppimiselle varatuista hetkistä. Pyjamapäivistä ei saisi tulla tapaa. Jos yhden päivän viettää pyjamassa ollen tekemättä mitään, se voi olla kaivattu ja hyvää tekevä lepotauko, mutta jo seuraavana päivänä kannattaa palata mahdollisimman tavallisten arkirutiinien pariin. Suihkussa käyminen ja hampaiden harjaaminen rytmittävät arkea ja antavat aivoille viestiä siitä, että pidämme huolta itsestämme – ja se parantaa psyykkistä hyvinvointiamme. Hiuksetkin kannattaa harjata ja parta ajaa, vaikka kukaan ei näkisi meitä päivän aikana.

Positiivista virettä on hyvä pitää yllä, sillä eristäytyminen, taloudellinen epävarmuus, huoli omasta ja läheisten terveydestä sekä monien arjen rutiinien romuttuminen kuormittavat meitä jo aivan tarpeeksi. Jos mieli tuntuu kaiken aikaa mustalta ja huolet valvottavat, etsi apua esimerkiksi self help -kirjallisuudesta, jooga- ja meditaatio-ohjaajilta, hyvinvointivalmentajilta tai terapeuteilta. Nämä kaikki löydät netistä. Netti on pullollaan hyviä e- ja äänikirjoja, ja erilaisiin valmentajiin ja ohjaajiin saa yhteyden netin välityksellä.

Oletko karanteenissa? Näin saat ajan kulumaan

aaniklinikka
17.4.2020
Pariskunta karanteenissa

Korona tai riski koronatartunnasta on saattanut sulkea sinut pariksi viikoksi neljän seinän sisään. Vaikka olo tuntuisi hyvältä, noudata ohjeita ja pysy kaukana muista ihmisistä. Jos olet tehnyt pitkää päivää koko talven, voi pakollinen loma tehdä ihan hyvääkin – ellet sitten ole sellaisessa ammatissa, että voit tehdä töitä kotoa käsin. Riippuu työnkuvasta, persoonasta ja kotioloista, miten etätöiden tekeminen sujuu.

Siinä tapauksessa, että et voi tehdä töitä kotoa käsin tai sinulla ei enää edes ole töitä, joudut keksimään jotain muuta aikasi kuluksi. Televisio ja tietokone tarjoavat paljon mahdollisuuksia ajan viettämiseen. Elokuvien ja sarjojen parissa menee vaikka koko päivä. Ehkä rupeat metsästämään bonuksia casinoille? Tietokoneen kautta saat yhteyden myös personal traineriin, joka voi laatia sinulle kotioloissa suoritettavaksi sopivan treeniohjelman, tai voit osallistua esimerkiksi etäohjatulle pilatestunnille.

Karanteenin aikana voit lukea vaikka kaikki kirjahyllyn kirjat, tai järjestää kaapit ja laatikot uuteen uskoon. Aikaa löytyy myös pakastimen sulattamiselle ja muille kodin pikku askareille, kuten ikkunoiden pesulle ja parketin vahaamiselle.

Mitäpä jos et tekisikään mitään? Miksi joutilaisuutta pidetään niin pahana, vaikka joutenolo on varsin tärkeää aivoillemme?

Joutilaisuutta pidettiin aikoinaan rikollisena 

Joutilaisuus

Joutilaisuus ei kerta kaikkiaan sovi protestanttiseen työmoraaliimme. Joutenoloa pidetään laiskotteluna, ja siksi erittäin paheksuttavana. Työntekeminen on suomalaisten mielestä edelleen elämän ehto, ja töistä luistavaa pidetään lähes rikollisina. 

Itse asiassa, joutilaisuus kriminalisoitiin vuonna 1739, ja jo sitä ennen väestöä kosketti palveluspakko. 1600-luvulla jokaisen oli työllistettävä itsensä joko viljelemällä omaa maata (tai esimerkiksi toimimalla räätälinä), tai olemalla toisen palveluksessa. 

Vuoden 1805 palkollisasetus pakotti rengit, piiat ja muun palvelusväen olemaan töissä kaikkina arkipäivinä. Työttömät eli irtoalaiset, joita pidettiin laiskuuteen ja rikollisuuteen taipuvaisina, lähetettiin usein sotapalvelukseen tai yleiseen työlaitokseen, jotta heidät saatiin pois paikkakunnalta.

Jos palvelusväki ei viikonloppurientojen takia pystynyt tekemään töitä maanantaina, heitä sakotettiin. Lapualla oli tapana rangaista talon omistajaa, jos tämä antoi lastensa tai palkollistensa  olla joutilaina arkipäivinä. Palveluspakon takana oli työvoimapula, minkä takia kaikki kansalaiset piti saada tuottavaan työhön. Säännöistä luovuttiin 1800-luvun loppuun mennessä.

Joutenoloon on nykyään enemmän mahdollisuuksia

Joutenolo ei ole enää rikollista, eikä töissä ole pakko käydä, jos pystyy elättämään itsensä jollain muulla tavalla. Töitä tehdään usein vähemmän kuin 1900-luvun alussa, tai 1600–1800-lukujen maatalousyhteiskunnassa. Viimeiset vuosikymmenet työpäivän pituus on ollut vain 8 tuntia, ja työtä on tehty yleensä enintään viitenä päivänä viikossa. Poikkeus ovat yrittäjät, jotka painavat 80-tuntistakin työviikkoa pitäen vuodessa vain muutaman päivän lomaa. Vapaa-aikana suomalainen saa tehdä mitä tahansa, vaikka vain maata hiljaa paikallaan – ainakin teoriassa. Perheenjäsenillä ja muulla lähipiirillä saattaa olla oma näkemyksensä siitä, miten vapaa-aikaa pitää viettää. 

On ihmisiä, joille joutenolo on suorastaan pelottava ajatus. He ovat tottuneet optimoimaan jokaisen minuutin joko työntekoon tai arkielämän rutiinien suorittamiseen. Jos vapaa-aikaa sattuu jäämään, käytetään se kunnon kohentamiseen tai sivistyksen hankkimiseen. Osa näistä aktiivisista suorittajatyypeistä pelkää, että joutenolo nostaisi pintaan sellaisia tunteita ja muistoja, joita he eivät halua kohdata. Osa taas on niin tottunut suorittamaan, ettei osaisikaan ottaa rennosti. On paljon helpompaa toimia tuttujen (vaikka sitten vahingollistenkin) kaavojen mukaan kuin opetella uusia temppuja.

Karanteenin voi käyttää pysähtymisen opetteluun

Karanteeniajan voi käyttää opetellen uusia, hyödyllisiä taitoja – esimerkiksi taitoa pysähtyä ja olla tekemättä mitään. Avuksi voi ottaa erilaisia rentoutus- ja meditointiharjoituksia, joita löytyy netistä myös aivan ilmaiseksi. Suotta ei sanota, että luovuus syntyy joutilaisuudesta. Jos paikoillaan olo ja pysähtyneisyyden tila ahdistavat, voit lohduttaa itseäsi ajattelemalla, että näin lataat akkujasi tuleviin koitoksiin. Jos työsi on fyysistä, kaipaa kroppasi lepoa. Mikäli teet työtä pääasiassa aivoillasi, on sinun muistettava antaa aivolle aikaa rauhoittua ja levätä. Väsyneenä on vaikea saavuttaa flow-tila, missä luovuus kukoistaa, ja missä erilaisiin ongelmiin löytyy helpommin ratkaisuja.

Joutilaisuuden opetteleminen saa olosi varmasti tuntumaan epämiellyttävältä. Voi olla hyvä miettiä, miksi pysähtyminen ja toimettomuus tuntuvat vaikeilta asioilta. Asiaa voi halutessaan puida terapeutin tai vaihtoehtoishoitajan kanssa. Koronakriisin aikana hekin palvelevat etänä, eli esimerkiksi videopuheluiden avulla. 

Hyvä ääni, parempi mieli

aaniklinikka
18.2.2020
Liikunta

Liikunnan ja ravinnon hyödyt tiedostaa jo moni, ja laulamisenkin vaikutus hyvinvointiin alkaa olla jo melko yleistä tietoa. Harva sen sijaan osaisi heti nimetä puhetreenin hyötyjä. Ääntä treenaamalla voit saada lisää virtaa tekemiseen ja parantaa työsi tehokkuutta, joten siihen satsatut resurssit tulevat moninkertaisina takaisin.

Usein asiakkaat hakeutuvat luokseni, koska eivät pidä äänestään. Ääni saattaa käheytyä ja kiristyä, jolloin kuuluvuus heikkenee ja puhuminen vie voimia. Toisille puhuminen on helppoa, mutta he kaipaisivat ääneensä lisää vivahteikkuutta, sointia ja kiinnostavuutta. Monotonisella, hiljaisella tai narisevalla äänellä puhuminen ei juuri edistä kaupan syntymistä tai innosta kuulijoita kuuntelemaan presentaatiota.

Työhyvinvointia ja vaikuttavuutta viestintääsi

Tutkitusti lyhytkin äänikoulutus voi vähentää äänihäiriöiden riskiä ja parantaa työviihtyvyyttä. Se vaikuttaa myös sairaspoissaoloihin: kun tunnet äänesi, opit tunnistamaan äänioireet ajoissa ja saat äänilevolla ja oikeanlaisella treenillä äänesi nopeammin kuntoon. Opit valmistautumaan pitkäkestoisiin puhetilanteisiin ja muutenkin huolehtimaan yhdestä tärkeimmistä työvälineistäsi. Saat myös keinoja puhua ääntä rasittamatta niin, että puhuminen tuntuu hyvältä ja luontevalta.

Lue lisää: https://aaniluotsi.fi/hyva-aani-parempi-mieli/

Äänimaisema

Äänimaisema kanadalaisen säveltäjä ja kirjailija R. Murray Schaferin 1960-luvulla lanseeraama käsite. Äänimaisema on melun, musiikin, luonnon äänten, ihmisen tai teknologian äänten kokonaisuus, jossa kulloinkin olemme. Termi voi viitata reaalisiin ympäristöihin tai abstrakteihin konstruktioihin kuten sävellyksiin silloin, kun niitä tarkastellaan ympäristöinä.

Äänimaiseman peruselementit

Äänimaisema voi teknisesti ottaen olla mikä tahansa äänellisen ympäristön osa, jota voidaan tutkia. Äänimaisema ei ole kuitenkaan yksinkertaisesti ääniympäristön synonyymi, vaan se viittaa siihen, kuinka yksilö tai yhteisö kokonaisuudessaan ymmärtää ääniympäristön sitä kuunnellessaan.

Perusäänet (keynote sound) ovat niitä ympäristön ääniä, joita ei tavallisesti kuulla tietoisesti. Perusäänet muodostavat taustan muiden äänten havaitsemiselle, sillä usein ne kuuluvat taukoamatta. Esimerkiksi liikenteen humina, meren kohina tai kosken pauhu ovat tällaisia perusääniä, joihin totutaan. Perusääntä ei tietoisesti havaita, mutta muutokset näissä äänissä vaikuttavat kuulijaan. Signaalilla (sound signal) puolestaan tarkoitetaan tietoisesti kuunneltavaa, merkityksellistä ääntä. Signaali välittää tietyn viestin. Esimerkiksi herätyskellon ääni kertoo, että täytyy herätä ja kirkonkellot kutsuvat puolestaan jumalanpalvelukseen.

Äänten merkitys on aina havaitsijasta riippuvainen. Eri ihmiset kokevat äänen eri tavoin. Toiselle jokin melun taso voi olla häiritsevämpi kuin toiselle, koska tottumiskysymykset ovat erilaiset. Äänen havainnointiin vaikuttavat myös yksilön mielentila, aika, paikka ja muut tekijät.

Äänimaisematutkimus

Äänimaisematutkimus on melko uusi musiikintutkimuksen osa-alue, ja se on monitieteinen tutkimusala, jolloin aihetta lähestytään useasta näkökulmasta. Akustikot tutkivat äänen käyttäytymistä erilaisissa tiloissa, arkkitehdit suunnittelevat akustisesti toimivia rakennuksia, psykologit selvittelevät äänten vaikutuksia ihmiseen, ja kuulontutkijat kuulon ja korvan ominaisuuksia. Muusikot, säveltäjät ja media-alan ammattilaiset yrittävät luoda uudenlaisia äänellisiä elämyksiä. Äänimaisematutkimuksen tavoitteena on siis selvittää, miten äänimaisemat eroavat toisistaan ajassa ja paikassa sekä tutkia, miten äänet vaikuttavat käyttäytymiseemme.

Äänimaisematutkimuksessa ääntä ei pidetä ainoastaan ongelmana, meluna, vaan se tarkastelee erilaisia tapoja, joilla ihmiset käyttävät ääniä. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa äänimaisemat ovat merkittäviä heidän identiteetilleen ja suunnistamiselleen erilaisissa fyysisissä ympäristöissä.

Katso lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nimaisema