Hyvä ääni, parempi mieli

aaniklinikka
18.2.2020
Liikunta

Liikunnan ja ravinnon hyödyt tiedostaa jo moni, ja laulamisenkin vaikutus hyvinvointiin alkaa olla jo melko yleistä tietoa. Harva sen sijaan osaisi heti nimetä puhetreenin hyötyjä. Ääntä treenaamalla voit saada lisää virtaa tekemiseen ja parantaa työsi tehokkuutta, joten siihen satsatut resurssit tulevat moninkertaisina takaisin.

Usein asiakkaat hakeutuvat luokseni, koska eivät pidä äänestään. Ääni saattaa käheytyä ja kiristyä, jolloin kuuluvuus heikkenee ja puhuminen vie voimia. Toisille puhuminen on helppoa, mutta he kaipaisivat ääneensä lisää vivahteikkuutta, sointia ja kiinnostavuutta. Monotonisella, hiljaisella tai narisevalla äänellä puhuminen ei juuri edistä kaupan syntymistä tai innosta kuulijoita kuuntelemaan presentaatiota.

Työhyvinvointia ja vaikuttavuutta viestintääsi

Tutkitusti lyhytkin äänikoulutus voi vähentää äänihäiriöiden riskiä ja parantaa työviihtyvyyttä. Se vaikuttaa myös sairaspoissaoloihin: kun tunnet äänesi, opit tunnistamaan äänioireet ajoissa ja saat äänilevolla ja oikeanlaisella treenillä äänesi nopeammin kuntoon. Opit valmistautumaan pitkäkestoisiin puhetilanteisiin ja muutenkin huolehtimaan yhdestä tärkeimmistä työvälineistäsi. Saat myös keinoja puhua ääntä rasittamatta niin, että puhuminen tuntuu hyvältä ja luontevalta.

Lue lisää: https://aaniluotsi.fi/hyva-aani-parempi-mieli/

Äänimaisema

Äänimaisema kanadalaisen säveltäjä ja kirjailija R. Murray Schaferin 1960-luvulla lanseeraama käsite. Äänimaisema on melun, musiikin, luonnon äänten, ihmisen tai teknologian äänten kokonaisuus, jossa kulloinkin olemme. Termi voi viitata reaalisiin ympäristöihin tai abstrakteihin konstruktioihin kuten sävellyksiin silloin, kun niitä tarkastellaan ympäristöinä.

Äänimaiseman peruselementit

Äänimaisema voi teknisesti ottaen olla mikä tahansa äänellisen ympäristön osa, jota voidaan tutkia. Äänimaisema ei ole kuitenkaan yksinkertaisesti ääniympäristön synonyymi, vaan se viittaa siihen, kuinka yksilö tai yhteisö kokonaisuudessaan ymmärtää ääniympäristön sitä kuunnellessaan.

Perusäänet (keynote sound) ovat niitä ympäristön ääniä, joita ei tavallisesti kuulla tietoisesti. Perusäänet muodostavat taustan muiden äänten havaitsemiselle, sillä usein ne kuuluvat taukoamatta. Esimerkiksi liikenteen humina, meren kohina tai kosken pauhu ovat tällaisia perusääniä, joihin totutaan. Perusääntä ei tietoisesti havaita, mutta muutokset näissä äänissä vaikuttavat kuulijaan. Signaalilla (sound signal) puolestaan tarkoitetaan tietoisesti kuunneltavaa, merkityksellistä ääntä. Signaali välittää tietyn viestin. Esimerkiksi herätyskellon ääni kertoo, että täytyy herätä ja kirkonkellot kutsuvat puolestaan jumalanpalvelukseen.

Äänten merkitys on aina havaitsijasta riippuvainen. Eri ihmiset kokevat äänen eri tavoin. Toiselle jokin melun taso voi olla häiritsevämpi kuin toiselle, koska tottumiskysymykset ovat erilaiset. Äänen havainnointiin vaikuttavat myös yksilön mielentila, aika, paikka ja muut tekijät.

Äänimaisematutkimus

Äänimaisematutkimus on melko uusi musiikintutkimuksen osa-alue, ja se on monitieteinen tutkimusala, jolloin aihetta lähestytään useasta näkökulmasta. Akustikot tutkivat äänen käyttäytymistä erilaisissa tiloissa, arkkitehdit suunnittelevat akustisesti toimivia rakennuksia, psykologit selvittelevät äänten vaikutuksia ihmiseen, ja kuulontutkijat kuulon ja korvan ominaisuuksia. Muusikot, säveltäjät ja media-alan ammattilaiset yrittävät luoda uudenlaisia äänellisiä elämyksiä. Äänimaisematutkimuksen tavoitteena on siis selvittää, miten äänimaisemat eroavat toisistaan ajassa ja paikassa sekä tutkia, miten äänet vaikuttavat käyttäytymiseemme.

Äänimaisematutkimuksessa ääntä ei pidetä ainoastaan ongelmana, meluna, vaan se tarkastelee erilaisia tapoja, joilla ihmiset käyttävät ääniä. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa äänimaisemat ovat merkittäviä heidän identiteetilleen ja suunnistamiselleen erilaisissa fyysisissä ympäristöissä.

Katso lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nimaisema

Comments are closed !