Miksi liikunta ja hyvinvointi on erityisen tärkeää kotikaranteenissa?

aaniklinikka
3.5.2020
Liikunta

Liikunnan harrastaminen tukee yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointi rakentuu kuitenkin kolmesta eri ulottuvuudesta. Niitä ovat terveyden lisäksi materiaalinen hyvinvointi ja yksilöllisesti koettu hyvinvointi. Koettua hyvinvointia voidaan mitata sen perusteella, miten hyväksi ihminen kokee oman elämänlaatunsa. Elämänlaatuun vaikuttavat muun muassa terveys, ihmissuhteet, mielekäs tekeminen ja omanarvontunto. 

Kannattaa etsiä netistä muutakin kuin vain suoratoistopalveluja – esimerkiksi treenejä karanteenielämään. Kehonpainoharjoituksia, venyttelyjä ja esimerkiksi joogaa voi tehdä kotonakin. Liikunnan harrastamiseen ei tarvita kuntosalilaitteita, hienoja välineitä ja vaatteita tai valaistua kuntorataa, vaan parin neliön lattiapinta-ala riittää. Netissä on lukuisia treeni-, jumppa- ja esimerkiksi tanssivideoita aivan ilmaiseksikin, joten liikunnan voi aloittaa vaikka saman tien! Liikunta tarjoaa mielekästä tekemistä, ja kohentunut kunto lisää omanarvontuntoa. Ihmissuhteisiin etäohjattu kotiliikunta tuskin auttaa, mutta ihmissuhteitakin voi luoda tai ylläpitää netin avulla. Sosiaalinen media on tärkeä verkostoitumis- ja yhteydenpitoväline – varsinkin koronakriisin aikana, kun kaikenlaisia ihmiskontakteja pitäisi välttää. Ilman nettiä kotikaranteeni voisi käydä todella tylsäksi ja vaikeaksi, ja jokainen paikoillaan vietetty päivä heikentäisi kuntoa.

Jo kahden viikon paikoillaan olo kostautuu

Kuntosalin, uimahallin ja joogastudion sulkeutuminen tarkoittaa monille liikuntaharrastuksen tauolle menemistä. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä lihaskunto heikkenee todella nopeasti, ja liikuntaharrastuksen pariin palaaminen käy aina vain vaikeammaksi. Mitä pidempi tauko, sitä haitallisempia ja pitkäkestoisempia liikunnan puutteen vaikutukset ovat. Jo pari viikkoa löhöillen vaikuttaa kuntoon monin eri tavoin.

Jos viettää puolet kesälomasta ilman liikuntaa, voi lihoa jopa viisi kiloa. Sama juttu kotikaranteenin kanssa – viisi lisäkiloa tulee todella helposti. Keskon mukaan Suomi on innostunut leipomaan, ja korona-aika on tyhjentänyt kaupat kuivahiivasta. Kuivahiivaa on voitu käyttää myös siman valmistamiseen. Siman lipittäminen ja munkkien, pullien sekä muiden leivonnaisten mussuttaminen ei tee hyvää – varsinkin, jos liikunta on tauolla. Lihasten insuliiniherkkyys heikkenee jo parissa päivässä, joten löhöily lisää erityisesti haitallisen vatsarasvan kertymistä. Vatsarasvan määrän lisääntyminen kohottaa veren rasva-arvoja, ja se puolestaan lisää veritulppariskiä.

Pari viikkoa kotikaranteenissa ilman treenejä nopeuttaa sykettä, ja siten sydämen sekä verisuonien kuormitus kasvaa. Hapenottokyky alenee 5–10 % fyysisen kunnon heiketessä päivä päivältä. Lihasmassaa saattaa kadota miltei 1,5 kiloa, minkä lisäksi kunnon heikkeneminen näkyy voimien vähenemisenä ja elimistön perusaineenvaihdunnan hidastumisena.

Oletko ihmetellyt ihmisiä, jotka palaavat lomalta väsyneempinä ja stressaantuneimpina kuin lomalle lähtiessään? Ehkä olet huomannut itsesi todella uupuneeksi lomalta palattuasi? Kyse saattaa olla siitä, että kesälomalla ei ole tullut harrastettua säännöllistä liikuntaa. Liika löhöily lisää stressihormonien eritystä ja heikentää unen laatua, jolloin pitkätkään yöunet eivät palauta ja virkistä. Mitä enemmän lepäät, sitä väsyneemmäksi voit tulla – niin se vain on.

Aivot kaipaavat rutiineja – myös kotikaranteenin aikana

Aivot rakastavat haasteita, joten kaikkia asioita ei kannata tehdä aina samalla tavalla. Uusien reseptien kokeileminen, uuden lenkkipolun valitseminen ja esimerkiksi ristikoiden täyttäminen tai uuden kielen opiskeleminen ovat aivoille tervetullutta vaihtelua.

Nukkuva mies

Sen sijaan uni- ja ateriarytmistä kannattaa pitää kiinni – silloinkin, kun korona on eristänyt sinut neljän seinän sisälle. Sängyn petaaminen ja pukeutuminen aamuisin kertovat aivoille, että elämä jatkuu, ja että päivät rakentuvat erilaisista levolle, liikunnalle, hygieniasta huolehtimiselle ja esimerkiksi uuden oppimiselle varatuista hetkistä. Pyjamapäivistä ei saisi tulla tapaa. Jos yhden päivän viettää pyjamassa ollen tekemättä mitään, se voi olla kaivattu ja hyvää tekevä lepotauko, mutta jo seuraavana päivänä kannattaa palata mahdollisimman tavallisten arkirutiinien pariin. Suihkussa käyminen ja hampaiden harjaaminen rytmittävät arkea ja antavat aivoille viestiä siitä, että pidämme huolta itsestämme – ja se parantaa psyykkistä hyvinvointiamme. Hiuksetkin kannattaa harjata ja parta ajaa, vaikka kukaan ei näkisi meitä päivän aikana.

Positiivista virettä on hyvä pitää yllä, sillä eristäytyminen, taloudellinen epävarmuus, huoli omasta ja läheisten terveydestä sekä monien arjen rutiinien romuttuminen kuormittavat meitä jo aivan tarpeeksi. Jos mieli tuntuu kaiken aikaa mustalta ja huolet valvottavat, etsi apua esimerkiksi self help -kirjallisuudesta, jooga- ja meditaatio-ohjaajilta, hyvinvointivalmentajilta tai terapeuteilta. Nämä kaikki löydät netistä. Netti on pullollaan hyviä e- ja äänikirjoja, ja erilaisiin valmentajiin ja ohjaajiin saa yhteyden netin välityksellä.

Comments are closed !