Oletko karanteenissa? Näin saat ajan kulumaan

aaniklinikka
17.4.2020
Pariskunta karanteenissa

Korona tai riski koronatartunnasta on saattanut sulkea sinut pariksi viikoksi neljän seinän sisään. Vaikka olo tuntuisi hyvältä, noudata ohjeita ja pysy kaukana muista ihmisistä. Jos olet tehnyt pitkää päivää koko talven, voi pakollinen loma tehdä ihan hyvääkin – ellet sitten ole sellaisessa ammatissa, että voit tehdä töitä kotoa käsin. Riippuu työnkuvasta, persoonasta ja kotioloista, miten etätöiden tekeminen sujuu.

Siinä tapauksessa, että et voi tehdä töitä kotoa käsin tai sinulla ei enää edes ole töitä, joudut keksimään jotain muuta aikasi kuluksi. Televisio ja tietokone tarjoavat paljon mahdollisuuksia ajan viettämiseen. Elokuvien ja sarjojen parissa menee vaikka koko päivä. Ehkä rupeat metsästämään bonuksia casinoille? Tietokoneen kautta saat yhteyden myös personal traineriin, joka voi laatia sinulle kotioloissa suoritettavaksi sopivan treeniohjelman, tai voit osallistua esimerkiksi etäohjatulle pilatestunnille.

Karanteenin aikana voit lukea vaikka kaikki kirjahyllyn kirjat, tai järjestää kaapit ja laatikot uuteen uskoon. Aikaa löytyy myös pakastimen sulattamiselle ja muille kodin pikku askareille, kuten ikkunoiden pesulle ja parketin vahaamiselle.

Mitäpä jos et tekisikään mitään? Miksi joutilaisuutta pidetään niin pahana, vaikka joutenolo on varsin tärkeää aivoillemme?

Joutilaisuutta pidettiin aikoinaan rikollisena 

Joutilaisuus

Joutilaisuus ei kerta kaikkiaan sovi protestanttiseen työmoraaliimme. Joutenoloa pidetään laiskotteluna, ja siksi erittäin paheksuttavana. Työntekeminen on suomalaisten mielestä edelleen elämän ehto, ja töistä luistavaa pidetään lähes rikollisina. 

Itse asiassa, joutilaisuus kriminalisoitiin vuonna 1739, ja jo sitä ennen väestöä kosketti palveluspakko. 1600-luvulla jokaisen oli työllistettävä itsensä joko viljelemällä omaa maata (tai esimerkiksi toimimalla räätälinä), tai olemalla toisen palveluksessa. 

Vuoden 1805 palkollisasetus pakotti rengit, piiat ja muun palvelusväen olemaan töissä kaikkina arkipäivinä. Työttömät eli irtoalaiset, joita pidettiin laiskuuteen ja rikollisuuteen taipuvaisina, lähetettiin usein sotapalvelukseen tai yleiseen työlaitokseen, jotta heidät saatiin pois paikkakunnalta.

Jos palvelusväki ei viikonloppurientojen takia pystynyt tekemään töitä maanantaina, heitä sakotettiin. Lapualla oli tapana rangaista talon omistajaa, jos tämä antoi lastensa tai palkollistensa  olla joutilaina arkipäivinä. Palveluspakon takana oli työvoimapula, minkä takia kaikki kansalaiset piti saada tuottavaan työhön. Säännöistä luovuttiin 1800-luvun loppuun mennessä.

Joutenoloon on nykyään enemmän mahdollisuuksia

Joutenolo ei ole enää rikollista, eikä töissä ole pakko käydä, jos pystyy elättämään itsensä jollain muulla tavalla. Töitä tehdään usein vähemmän kuin 1900-luvun alussa, tai 1600–1800-lukujen maatalousyhteiskunnassa. Viimeiset vuosikymmenet työpäivän pituus on ollut vain 8 tuntia, ja työtä on tehty yleensä enintään viitenä päivänä viikossa. Poikkeus ovat yrittäjät, jotka painavat 80-tuntistakin työviikkoa pitäen vuodessa vain muutaman päivän lomaa. Vapaa-aikana suomalainen saa tehdä mitä tahansa, vaikka vain maata hiljaa paikallaan – ainakin teoriassa. Perheenjäsenillä ja muulla lähipiirillä saattaa olla oma näkemyksensä siitä, miten vapaa-aikaa pitää viettää. 

On ihmisiä, joille joutenolo on suorastaan pelottava ajatus. He ovat tottuneet optimoimaan jokaisen minuutin joko työntekoon tai arkielämän rutiinien suorittamiseen. Jos vapaa-aikaa sattuu jäämään, käytetään se kunnon kohentamiseen tai sivistyksen hankkimiseen. Osa näistä aktiivisista suorittajatyypeistä pelkää, että joutenolo nostaisi pintaan sellaisia tunteita ja muistoja, joita he eivät halua kohdata. Osa taas on niin tottunut suorittamaan, ettei osaisikaan ottaa rennosti. On paljon helpompaa toimia tuttujen (vaikka sitten vahingollistenkin) kaavojen mukaan kuin opetella uusia temppuja.

Karanteenin voi käyttää pysähtymisen opetteluun

Karanteeniajan voi käyttää opetellen uusia, hyödyllisiä taitoja – esimerkiksi taitoa pysähtyä ja olla tekemättä mitään. Avuksi voi ottaa erilaisia rentoutus- ja meditointiharjoituksia, joita löytyy netistä myös aivan ilmaiseksi. Suotta ei sanota, että luovuus syntyy joutilaisuudesta. Jos paikoillaan olo ja pysähtyneisyyden tila ahdistavat, voit lohduttaa itseäsi ajattelemalla, että näin lataat akkujasi tuleviin koitoksiin. Jos työsi on fyysistä, kaipaa kroppasi lepoa. Mikäli teet työtä pääasiassa aivoillasi, on sinun muistettava antaa aivolle aikaa rauhoittua ja levätä. Väsyneenä on vaikea saavuttaa flow-tila, missä luovuus kukoistaa, ja missä erilaisiin ongelmiin löytyy helpommin ratkaisuja.

Joutilaisuuden opetteleminen saa olosi varmasti tuntumaan epämiellyttävältä. Voi olla hyvä miettiä, miksi pysähtyminen ja toimettomuus tuntuvat vaikeilta asioilta. Asiaa voi halutessaan puida terapeutin tai vaihtoehtoishoitajan kanssa. Koronakriisin aikana hekin palvelevat etänä, eli esimerkiksi videopuheluiden avulla. 

Comments are closed !